Yhdistyksen säännöt
1. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen keliakiayhdistys ry. Sen kotipaikka on Lahti ja toiminta-alueena Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä.
2. Toiminnan tarkoitus
Yhdistys on Keliakialiitto ry:n jäsenyhdistys. Toiminnan tavoitteena on edistää keliakiaa ja ihokeliakiaa sairastavien sekä muiden gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia.
3. Toiminnan muodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää
- tiedotus-, neuvonta- ja koulutustoimintaa
- vertaistukitoimintaa
- virkistystoimintaa
- muuta vastaavaa toimintaa
sekä
- toteuttaa alueellaan keliakiaa ja ihokeliakiaa sairastavien edunvalvontaa
- tekee yhteistyötä terveydenhuollon, ravitsemissektorin, kaupan alan, yhdistysten, viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa
- toimii muillakin tavoilla tarkoituksensa toteuttamiseksi.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten kiinteää ja
irtainta omaisuutta sekä järjestää asianomaisella luvalla arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä sekä muita vastaavia yleisötilaisuuksia.
Yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taikka taloudellisesti vähäarvoisena pidettävää
elinkeinoa tai ansiotoimintaa.
4. Jäsenyys
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Jäsenen hyväksymisestä päättää hallitus tai määräämänsä taho.
Varsinaisella jäsenellä on äänioikeus. Yhdistys voi lisäksi ottaa perhejäseneksi varsinaisen jäsenen taloudessa asuvan alle 18-vuotiaan henkilön. Perhejäsenellä ei ole jäsenmaksu-
velvoitetta. Perhejäsenellä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Perheenjäsenen täyttäessä 18 vuotta jäsenyys jatkuu varsinaisena jäsenyytenä jäsenen suostumuksella.
Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen yhdistyksen entisen, ansioituneen puheenjohtajan. Kunniapuheenjohtajana voi toimia vain yksi henkilö kerrallaan.
Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusta. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsuu yhdistyksen kokous yhdistyksen hallituksen esityksestä. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistys voi ottaa kannattajajäsenekseen yksityisen henkilön tai oikeustoimikelpoisen yhteisön. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle, sen puheenjohtajalle taimuulle hallituksen nimeämälle taholle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai
toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Jos erottamisen syynä on muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen lopullisen erottamispäätöksen tekemistä.
Jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta, hallitus voi katsoa hänet eronneeksi yhdeksän (9) kuukauden kuluttua jäsenmaksun eräpäivästä.
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous.
Jäsenluettelo
Yhdistyksen jäsenistä pidetään luetteloa. Luetteloon on merkitty kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.
5. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous maalis- huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Hallitus päättää yhdistyksen kokousten ajankohdasta ja tarvittaessa paikasta.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii.
Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa hallitukselle esitetystä vaatimuksesta.
Yhdistyksen kokouksessa jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on yksi (1) ääni.
Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
Äänestystapana, milloin käytössä on etäosallistumismahdollisuus, on avoin äänestys, muutoin siitä päättää yhdistyksen kokous. Puheenjohtaja tekee esityksen äänestystavasta.
Yhdistyksen kokouksen koolle kutsuminen ja etäosallistuminen
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle yhdistyksen hallitus. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta sähköpostitse tai kirjeitse tai julkaisemalla kutsu liiton jäsenlehdessä tai yhdistyksen edellisen syyskokouksen päättämässä muussa lehdessä.
Sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen purkamisesta, kiinteistön ostamisesta, myymisestä tai omaisuuden kiinnittämisestä on mainittava kokouskutsussa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Hallitus tai yhdistyksen kkokous voi myös päättää, että yhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Hallitus voi päättää, että etäosallistumisen edellytyksenö on ennakkoilmoittautuminen. Tällöin jäsenen on ilmoitettava etäosallistuminen hallituksen määräämänä aikana. Ilmoitusvelvollisuudesta ja sen määräajasta on mainittava kokouskutsussa.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös/vuosilaskelma ja toiminnantarkastajan/tilintarkastajan lausunto edelliseltä vuodelta,
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille,
7. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta,
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokoukselle työjärjestys
5. päätetään varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta ja liittymismaksusta sekä kannatusjäsenen jäsenmaksusta seuraavalle vuodelle,
6. päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä,
7. päätetään puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten mahdollisista kulukorvauksista ja palkkioista,
8. valitaan joka toinen vuosi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
9. päätetään hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lukumäärä,
10. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle,
11. valitaan yksi (1) toiminnantarkastaja/tilintarkastaja ja yksi (1) varatoiminnantarkastaja/ varatilintarkastaja
12. valitaan yhdistyksen edustajat sekä heidän varajäsenensä seuraavaksi kalenterivuodeksi Keliakialiiton liittokokoukseen. Varajäsenet tulevat varsinaisten edustajien tilalle kokouksessa päätetyssä järjestyksessä,
13. päätetään 5-kohdan 6-momentin mukaisesta mahdollisesta muusta kokouskutsulehdestä,
14. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Jäsen voi tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle. Aloite on tehtävä kirjallisesti vähintään kuukautta ennen kokousta hallitukselle, jonka tulee valmistella asia ja antaa siitä lausunto kokoukselle.
6. Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4 - 8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0 - 8 yleisvarajäsentä. Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. Hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Kaikkien hallituksen jäsenten on oltava yhdistyksen varsinaisia jäseniä.
Hallituksen puheenjohtajan toimikausi kestää kaksi kalenterivuotta. Hallituksen jäsenen ja yleisvarajäsenen toimikausi kestää kaksi kalenterivuotta siten, että puolet tai lähinnä puolet heistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoron ratkaisee arpa.
Hallituksen puheenjohtaja, jäsen ja yleisvarajäsen voidaan valita samaan tehtävään peräkkäin enintään neljäksi kaksivuotiskaudeksi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja nimeää sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimijat keskuudestaan tai ulkopuolelta. Hallitus voi tarvittaessa asettaa avukseen toimikuntia ja työryhmiä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, muissa asioissa tulee päätökseksi se kanta, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
1. edustaa yhdistystä ja panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset,
2. hyväksyä uudet jäsenet, erottaa jäsenet ja katsoa jäsenet eronneeksi näiden sääntöjen 4- kohdan mukaan. Hallitus voi myös päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä.
3. huolehtia yhdistyksen kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen valmistumisesta,
4. hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta,
5. vastata vuosikertomuksen, tilinpäätöksen, toimintasuunnitelman sekä talousarvion laatimisesta,
6. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
7. valita varapuheenjohtaja,
8. valita rahastonhoitaja ja sihteeri,
9. päättää yhdistyksen jäsenluettelotietojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön sekä yhdistyksen kokouksen antamin valtuuksin myös muuhun käyttöön,
10. asettaa tarvittaessa toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi aina yhdessä tai joku heistä yhdessä hallituksen erikseen nimeämän yhdistyksen luottamushenkilön kanssa.
8. Yhdistyksen tilivuosi ja tilien päättäminen
Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi.
Yhdistyksen tilinpitoon voidaan soveltaa yhdistyslain 37 a pykälän 3-7 momenttien (kevennetty tilinpito), jos yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on enintään 30.000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella eikä yhdistys harjoita liiketoimintaa.
Hallituksen on annettava tilinpäätös/vuosilaskelma ja vuosikertomus toiminnantarkastajalle/tilintarkastajalle viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan/tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta.
9. Yhdistyksen sääntöjen muuttamien
Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on hyväksytettävä etukäteen Keliakialiitto ry:n hallituksella.
Päätös sääntöjen muuttamisesta, kiinteistöjen ostamisesta tai myymisestä tai omaisuuden kiinnittämisestä on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan
(3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Asiat on mainittava kokouskutsussa.
10. Yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdenmukainen päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkauduttua tai tultua lakkautetuksi sen varat luovutetaan Keliakialiitto ry:lle tai yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämälle toiselle yhdistyksen tarkoitusta toteuttavalle rekisteröidylle yhdistykselle.
Nämä säännöt on rekisteröity PRH:ssa 12.12.2024.